Beaches in Miami

Oon ollut tänään niin hullun ahkera koulujuttujen kanssa, että oli pakko ottaa pieni breikki ja pistää viimeinkin tulee pikkuista tarinaa meidän Miamin-matkasta :) Eikä niin pikkuistakaan, pakko jakaa näitä useampaan postaukseen, ettei kenenkään kone tukkiudu kuvista ja kellään mee hermot!

Reissu oli kaikin puolin mahtava. Neljä viikkoa matkan päällä oli erittäin passeli aika (toki siis pidemmäksi aikaa olisin jäänyt, jos vaan mahdollista olis ollut), kerkes tekemään jo paljon muutakin kun vaan kiertelemään niitä pakollisia turistinähtävyyksiä :) Majapaikkaa pidettiin mun isoisän asunnolla Lantanassa, joka on tunnin ajomatkan päässä South Beachista, vartin verran ajelee West Palm Beachille ja rannallekin pääsi viidessä minuutissa. Jenkeissähän kukaan (paitsi Marke haha) ei kävele ja meilläkin oli auto kokoajan alla - aivan brand new Chevrolet Impala, jolla kehtasi ajaa oikein antaumuksella ;) Autoa palauttaessa kirjattiinkin palautuspapereihin ajokilometreiksi sellaset 5500km, joten on kyllä tullut autossa istuttua!

No, kyllähän me muutakin kerettiin tekemään, kun autossa kököttämään (ei sillä, mä rakastan ajella ilman päämäärää ikkunat auki auringonlaskussa, mmmmmm). Rannalla tuli vietettyä päivä jos toinenkin auringonoton, hyvän kirjan, vedessä riehumisen, surffailun ja kävelyn merkeissä:

Lempparirannaks muodostu Delray Beachillä sijaitseva Municipal Beach, joka oli ihanan rauhallinen vaikka porukkaa riitti loputtomiin, vesi oli lämmintä ja mikä parasta - siellä ei ollut meduusoja tai man-o-wareja! Yöks, mua pisti kumpaankiin pakaraan yks päivä joku meren elukka ja hitto et se kirveli!! Onneks sain ensiapua mitä kuumimmalta rantavahdilta, joten se vähän helpotti :P Muita upeita rantoja oli mm. South Beachin kuuluisa Lummus Beach, valkoistakin valkoisempi Crandon Parkin biitsi Key Biscaynessa ja Haulover Beach.

Säät oli mitä mainioimmat: pääasiassa lähemmäs 80F (noin 26c), joten ei valittamista :)) yleensä vuodenvaihteen aikoihin Miamissakin ilmat vähän kylmenee, mutta ei onneks tänä vuonna! Kun suunnattiin länsirannikon kautta Orlandoon, niin sillon oli kyllä pakko vetää hupparia päälle, kun sellanen 15c tuntu jo vähän vilposelta.. Haluan takas lämpöseen, nää Jyväskylän -25c (mainitsemattakaan niistä -30c yöpakkasista) kelit alkaa jo tuntua luissa ja ytimissä..

Hei, tässä first part of Miami, lisää tiedossa ja toivottavasti PIAN! Nyt on pakko alkaa paneutua mun uuden harjottelun työjuttuihin. Tän illan ohjelmassa vielä lasten talvilomaleirin ohjelman suunnittelu, budjetin laatiminen, markkinointisuunnitelman väsääminen ja julisteiden parissa puurtaminen. Mitäs pienistä, sitten valvotaan taas kolmeen neljään ;)

All night on the beach till the break of dawn

Kaippa sitä on pikkuhiljaa pakko koittaa palata takaisin arkeen ja hyökätä uuden harjoittelun sekä kahden itsenäisen kurssin (+ 6 esseen) pariin. Huomenna yritän jopa töiden jälkeen mennä salille kuukauden tauon jälkeen, vau! Ehkäpä se tästä, mutta saahan silti katsella hymyillen, mutta kaihoisasti aurinkoisia reissukuvia ja haaveilla uudesta matkasta, saahan?
Tässä hieman tunnelmia teillekin Miamin-maisemista :)

Että mä rakastan merta; valkoista hiekkaa varpaiden alla, viileää vettä iholla, simpukoita.. Ja palmuja! Ja AURINKOA ♥ Jaksamisia kaikille alkaneeseen viikkoon, sitä nimittäin tarvitaan ainakin täällä suunnalla, huoh.. Lisää Miamista tulossa heti, kun essee-pino vähän hellittää!

One way, or another

Lämpöisestä auringonpaisteesta, valkohiekkaisten rantojen syleilystä, kulttuuriviidakon uumenista Suomeen - pimeään, kylmään ja pyryttävään Suomeen. Jep, vois sanoa, että here we go again - taas mä alotan tän. Taitaakin olla ihan tuttua huttua teille se, että mä oon kova tyttö valittamaan, varsinkin matkoiltani Suomeen taas palattuani. 

Meidän Miamin-loma oli mitä ihanin, onnistunein! Nähtiin, koettiin ja tehtiin paljon ja ennen kaikkea nautittiin :) Mitä sitä lomaltaan enempää vois toivoakaan? Heti kun pääsen tästä ahdistuksestani ja pienimuotoisesta masentumisestani yli, annan näppäinten laulaa ja saatte kuulla meidän lomasta monen viikon ajan :D tulossa on siis.

No, vaikka meillä olikin ihana loma ja kaikki meni aivan nappiin (mitä nyt noi päivittäiset kiukkuraivarit aina jommaltakummalta yms), tais se avata mun silmiä aika paljon - erittäin ahdistavalla tavalla.

Matkustaminen on aina ollut mulle intohimo. Jos voisin, rakentaisin koko elämäni matkustamisen ympärille. Jotkut varmaan muistaakin, minkälaisia ahdistuksia mulle aiheutti oman elämäni pohtiminen aupair-pestien jälkeen Kaliforniassa - missä, miten, milloin ja millä rahalla. Uskokaa tai älkää, samassa tilanteessa ollaan aika pitkälti nyt.

Mulla on tällä hetkellä kaikki mitä oon aina toivonutkin: ihana poikaystävä, maailman parhaimpia ystäviä, mielenkiintoinen opiskelupaikka, kiva työ, raha-asiat kunnossa jne. Kun mulla on ne, mä haluan jotakin muuta. Mä haluan matkustaa, nähdä ja kokea maailmaa, antaa virran viedä. Niin kun mun isäkin jo ääneen totesi: "Janninan juttu on matkustelu". 

Se, mikä tässä ahdistaa aivan suunnattomasti on, että mun poikaystävä on erittäin onnellinen Suomessa ja mielummin viettää aikaa täällä, kun esimerkiksi matkustellessa. Mulla taas on vielä niin monta paikkaa, jotka haluun nähdä ja niin paljon, mitä haluun tehdä, ennen kun oon valmis "aikuistumaan" ja asettumaan täysin aloilleni. Voitte vaan kuvitella minkälaisia taisteluita, itkuja, ahdistuksia ja epätoivon huokauksia käyn läpi pääni sisässä tällä hetkellä. 

Miksei sitä ikinä voi olla täysin tyytyväinen siihen, mitä itsellään jo on?